Lehtipuun alla

[pyry148]

Yoake kävelee lehtimetsässä huokaisten syvään ja miettien menneisyyttään, hänen silmänsä alkavat kostua ja kaatuu kyljelleen maahan alkaen itkemään, hän sanoo hiljaa: "Miksen minä voinut pelastaa heitä, miksi!? Olenko turha, onko elämälläni merkitystä?" Yoake huokaisee syvään ja laskee päänsä maahan ja sulkee silmänsä. Hän muistelee ihania aikojaan puolisonsa kanssa. Hän sanoo hyvin hiljaa: "Minä en ansaitse elää." Yoake nukahtaa ja näkee unta menneistä.

[Viima]

//Sinulla taittaa olla tylsää täällä, niin päätettiin pintuksen kanssa tulla tänne päin. :-----))//


Bordercollie astelee pehmeästi Ayan edellä. Eikai toinen jäänyt jälkeen, kun ei näkynyt? Kaipa narttu pian tulisi.
Milijan katsahti eteenpäin ja näki lehtipuun alla uinuvan uroksen ja otti muutamia juoksuaskelia tuon kohdalle.
- Hei, en kai herättänyt? Koira hymyili ja katsahti taas taakseen.
Odotellessaan Milja tarkasteli mustaturkkista urosta. Toisella oli korvassa auringonvalossa kiiltelevä korvakoru, oikeassa takajalassa side. Monia arpia, varmaan on taisteluita käynyt. Kyljessä kummallinen arpi. Hetken kuluttua koira tunnisti sen luodin tekemäksi arveksi. Narttu tunsi luodit, entinen isäntä oli tappanut niiden avulla saaliita.
- Olen Milijan, tutummin kutsuttuna Milja. Nartty hymyili uroolle lempeästi. Mikä mahtaisi olla toisen nimi?

[pyry148]

*nousee ja haukottelee katsoen miljaa ja sanoo: "Et herättänyt ja minun nimeni on Yoake." *tutkailee katseellaan narttua ja silmissä on hieman surua* *Yoake: "Odotatko jota kuta kun vilkuilet taaksesi?"* *odottaa vastausta*

//joo on mulla tylsää, tarvitsinkin seuraa tänne //

[Viima]

Milja kuunteli tarkkaavaisesti tuon uuden tuttavuuden esittäytymistä. Yoakeksi kutsuttu.
- Hyvä etten herättänyt, koira lausahti pehmeällä äänellään hymyillen vienosti. Uros - Yoake näytti hieman surulliselta. Miksiköhän? Ei Milijan niin paha voinut olla, eihän? No ei narttu uskonut sitä itsekkään, joten... Ai että miten turhia ajatuksia.
- Minäkö? Juu, odottelen tässä erästä narttua jonka nimi on Ayament. Hän varmaan tulee pian. Koira katsahti taas taakseen. Ei vieläkään. Mikä Ayalla oikein kestää?
Valkovatsa kääntyi taas katsomaan Yoakea. Narttu kallisti päätään, sulki silmänsä ja hymyili.
- Hauska tutustua.

// Sit minäkin vähän ajattelin. Pintus tulee tänne varmaan kohta Ayalla, uskoisin...? No, tulee millon tulee. : DD//

[pyry148]

*yoake katseli miljaa hyvin tarkkaavaisena ja peitti katseestaan surun. Hän kierteli narttua hetken aikaa tutkiskellen ja päätti ettei nartusta ole vaaraa joten hän sanoi: "Olen uusi täällä päin, joten onko täällä missään lähellä laumaa jota pitää varoa?" Yoake katsoo narttua suoraan silmiin läpitunkevilla ja jäänsinisillä silmillään*

//selevä, joskus tulee sitten muuten aika lyhyitä tekstejä XDDD//

[pintus]

//MUA EI SAA UNOHTAA>//

Aya yht äkkiä jostain hyppää paikalle. Lehdet takertuivat tuon turkkiin.
Katsoo sitten rintaa röyhistellen Miljaniin ja Yoakeen. Veri toisesta silmästään valuen poskelle katsoo toinen silmä kiinni. Käännähtää poispäin noista ja alkaa pikkuisen kikatella. Kaksimiellisiä ajatuksia noista kahesta. Käännähtää taas ja käppäilee Miljan viereen sanoen:
"Aijjai, mitäs täällä on touhuttu?" Hieman ivalikkaalla äänensävyllä. Istahtaa noista puoli metriä kauemmas. Odotellen vastauksia.
Pieni virne kasvoillaan katselee noita kahta.
"No?" Kysyy udellen noilta. ei malta olla paikallaan.

[pintus]

//Viimuksa, kestää//

[pyry148]

//mä kirjotan täs välis, en pysty olemaan kirjottamatta, sovitaan järjestys myöhemmin//

Yoake pudistelee päätään hieman huvittuneena ja hyppää puun oksalle mennen makuulle. Aivan Yoaken tuuria. Hän katsoo puiden lomasta taivasta ja sanoo sitten yhtäkkiä: "Voisitteko tappaa minut?" Hän katoi kahta sutta alapuolellaan odottaen vastausta. Yoake ajattelee: 'Pian olen luonanne'.

[Viima]

// Voi tappakaa miut, keston vuoksi! :-----\ //

Milijan käännähtää taas ympäri ja näkeekin Ayan tulevan esiin rintaa röyhistellen.
'Mikä kesti, Ayament?'
Samassa narttu hihittelee hetken omituinen virne naamallaan ja puhuu.
- Mikä naurattaa? Ei meillä mitään täällä ole, vai luulitko? Bordercolle tuhahtaa halveksuvasti. Eikai Aya luule, että heti kun tavataan niin ollaan jo ihan rakastavaisia. No jaa, tuskin.
Milja seisoo hetken vaivaantuneena, kunnes herää ajatuksistaan kuullessaan uroon lauseen.

"Voisitteko tappaa minut?"
Milijan hätkähti. 'Mit- Mitä ihmettä? Kuka nyt noin vain pyytää tappamaan itsensä? Ilman mitään syytä?' Bordercollie katsoi puussa makaavaa urosta ja näkee tuon hartaan katseen.
- En ole mikään murhaaja. Enkä tunne syytä tappaa sinua, olen pahoillani. Koira katsoo sutta ilmeettömänä. Mitä toinen oikein meinasi?

[pintus]

Käännähtäen äkkiä puuhun hyppäneeseen Yoakeen tuo alkaa huutamaan. Nousee seisomaan.
"Mitä sinä luulet, että tappaisimme uuden ystävämme?! Luovutko elämästäsi noin vain? Onko sinulla muka jotain tärkeämpää toisenpuollisessa?! Entä me! Ajattelisit herranen aika, mitä muuta ajattelevat kuolemastasi! Perheesi ja muut! Sukulaiset..., ja mitä vielä.. MEITÄ, minua ja Miljania syytettäisiin siitä! Miten olimmekaan junkeita ja emme antanut sinun elää! Luovutko elämästäsi ihan turhaa?" Pienen session urokselle pidettyään rauhoittuu taas hieman. Hengittää nopeaan tahtiin koska ei hengittänyt puheenpidossaan.
Istahtaa mukavalle kesänurmelle ja käy maaten.

[pintus]

//Oho, viima sää olit mua nopeenpi.

[Viima]

// Hehheh, siitä minut tunnetaan. :-----DD //

[pyry148]

Yoake katsoo noihin kahteen edelleen ja sanoo: "Minun perheeni on tuonpuoleisessa,en pystynyt suojelemaan heitä. Vanhempani ja sisareni ovat myös siellä ja teille olen toistaiseksi muukalainen. Minä en pysty elämään sen tuskan kanssa että epäonnistuin suojellessani tärkeimpiä läheisiäni. Menetin kaiken jopa elämäni. Olen etsinyt kuolemaa jonkin aikaa ja haluaisin sen löytyvän, haluan pyytää perheeltäni anteeksi sitä mitä en pystynyt tekemään, ei ole mitään syytä elää" Silmissä on syvä tuska ja katumus.

[pintus]

Aya huokaisee syvään.
"He ovat turvassa tuolla toisen puolen, heillä on kaikki hyvin.. Ei sinun pidä päästä sinne niitä suojelemaan. Hanki uusi elämä, uusi nuoruus ja uudet tavoitteet, kuin minäkin..." lopettaen lauseensa kesken. Laskee päänsä ja sulkee toisensakin silmänsä. Tuon mieleen muistui lapsuus.

'Isä..' ajatus vain kaikuu mielessään. Peruttaa hieman makuultaan ja nousee pystyyn. Raastaa maata tuttuun tapaan kynsillään. "...Tein" Jatkoi vielä hieman ja piti katseen tassuissaan.

[pyry148]

Yoake: "tiedän,mutta he eivät olleet turvassa tässä elämässä, minä kadun sitä etten voinut pelastaa heitä, elämäni on pelkkää turhuutta." Hän huokaisee syvään ja hyppää alaspuusta. Yoake katsoo molempia vuorotellen ja sanoo sitten: "Voisin kai yrittää elää elämääni vaikka se onkin turhaa."