Lehtipuun alla

[pintus]

//Ok, jaa Yoake varamaa lopetti jo sen luovutuksen.//

Tunsi olonsa vahvistuvan. Tuo alkoi havahtua piaan, mutta hitaasti. Toista silmää pikkuisen raottaen tuo huomasi vieressään seisovan Miljan ja Yoaken. Silmä väkisin painui kii, vaikkei halunnut. Oikeasta silmästä ei enään vuotanut verta varmaan Yoaken veren ansiosta. Nousee hitaasti istumaan ja ottaa letkun pois, mikä lie olikaan.
Pystyi katsomaan vasemmalla silmällään vielä paljon.

[pyry148]

Yoake katsoo ayaa ja kysyy: "Mikä on olo?" Yoake oli luovuttanut noin 25% verestään ayalle. Hän katsoo ayaa tarkkaillen. Silmistä näkee huolestuneisuuden. Yoake nousee ja hyppää puuhun. Hän katsoo narttuihin ja pian hymyilee ensimmäistä kertaa pitkään aikaan.

[pintus]

Aya kuulee uroksen kysymysken ja vastaa:
"on jo parempi.. Mutta kaikki sumeni yht äkkiä, näin sinutkin viimeisen kerran" Myöntää urokselle ja ravistaa päätään. Hymyili vähän, vaikkei tiennyt mitään mikä ympärillä liikkui. Sen sijaan tassuissa kuvisi elämää. Tuo tunsi maan kautta, että Miljan oli tuon vieressä. Käänsi vielä päänsä puuhun päin, koska kuuli Yoaken loikkaavan sinne.
"Kiitos." Sanoi ja hymyili tuolle.

//Ayasta tuli sokea, vaikka Yoake antoi tuolle verta.//

[Viima]

Milijan katsoi ja kuunteli varovasti Ayaa ja Yoakea.
Aya tuli sokeaksi. Kauheaa. Sokeana elo ei ole helppoa. Tarvitsee jatkuvasti apua, ja on hankala metsästää, eritoten nopeita eläimiä - kuten jäniksiä.
Uusi, varovainen katsahdus narttuun. Jos Milja itse sokeutuisi, tämän tarina olisi lopussa. Eihän kukaan luottaisi - tai auttaisi petturin tasolla olevaa narttua. Mutta sääliä tuo ei kerjäisi.
Ei ikinä.

// Milja pysyy hiljaa. ;-------) //

[pyry148]

*yoake sanoo: "Aya, haluatko että minä ja milja olemme silmiäsi ja autamme sinua saamaan saalista? Aya, koska olet sokea sinun kannattaa turvautua kaikkiin muihin aisteihisi varsinkin hajuun. Se on tärkeää. Sokea ja kuuro susi elää parhaimmillaan koko ikänsä ja kuolee vanhuuteen pelkän hajuaistinsa takia, sen avulla löytyy vettä ja ruokaa. Sinun kannattaa opetella se."

[pintus]

Aya katseensa kääntäen Yoakeen.
"Aivan kuin osaisin sen jotenkin jo" Sanoi urokselle ja avasi silmänsä, joka oli vihreästä ja pirteästä sävystä muuttunut harmaaksi. Ei nähnyt mitään, mutta tnsi maan hyvin tassujensa kautta. Askeleet kaikuivat hyvin maasta, mitä ei tavalliesti Ayament ollut kuullut. Ei nähnyt, millä mielialalla nuo kaksi oli, mutta haistoi nuo kuitenkin. Itse kuitenkin hymyillen narttu asteli puuta vasten nojaten, ja siihen istahtaen. Kuitenkin selkä ei vastannut puuhun, vaan tuo kaatui selälleen rehevälle ruoholle.
"taidan kuitenkin vielä tarvita harjoitusta!" Narttu sanoi ja alkoi nauramaan hupaisesti.

[pyry148]

Yoake naurahtaa huvittuneena ja tietää pitävänsä Ayasta, mutta Yoaken ilme menee taas hieman surulliseksi ja hän katsoo kohti lehtimetsän rajaa. Yoake ei voi jäädä tähän paikkaan. Yoake vaipuu omiin ajatuksiinsa, onnellisiin aikoihin jolloin hän sai rakastaa. Yoake sulkee silmänsä ja hymyilee hieman koska muistelee onnellisia hetkiä puolisonsa kanssa ja sitä pientä iloa jonka hän tunti kun sai oman pennun. Sitten hän muisti heidän kuolemansa jolloin Yoaken poskia pitkin vierii kyyneliä ja ilme muuttuu hyvin surulliseksi.

[Viima]

Milja nauroi remakasti Ayan tempauksista. Lopulta narttu lopetti nauramisen ja katsoi muita hieman hölmistyneenä. Miten - miksi Yoake sai päättää, kenen silminä hän toimi? Bordercollie ei halunnut olla ikuisesti kiinni Ayassa, saalistaa ja hoitaa ja hössätä kokoajan... Narttu inhosi palvelemista.
Kuitenkin bordercollie piti naamansa kurissa ja katsoi Yoakea. ' Pitäisiköhän jättää heidät kahden?' Koira virnuili hetken, kun tajusi ajatuksensa. Kuitenkin narttu havahtui uroon nyyhkytykseen. Juuri kun Milja olisi lähdössä. Ei herranjumala.
- Minä taidan jättää teidät kahden... Ole sinä Ayan kanssa, Yoake. Koira yritti tuoda iloa tilanteeseen virnistämällä, ja kääntyi lähteäkseen.

[pintus]

Aya tunsi tassuissaan, kun Miljan oli jo matkassa. Piaan narttu kuuli myös pieniä ääniä, aivan kuin vouhvotusta.
"Ei teidän tarvitse olla silmiän", Aya sanoi ystävällisesti juosten Miljan perään. -Heiijj, hetkinen. En ajo jäädä tuon uroksen kanssa kahdestaa, senkin senkin.. Höh en keksi mitään, Aya jäkätti vielä Miljalle kuin palava ruohonkorsi. Auringon viimeiset säteet välähtelivät ja lämmittivät Ayamentin harmaata turkkia.
"Haluan olla ystäväsi.. Ja tutustua sinuun" Narttu kertoi Miljalle hymyillen. Piti tassullaan kii tuon "olasta" ettei tuo karkaisi juuri nyt.

[Viima]

Milja ei tarkalleen tiennyt, miksi halusi pois Yoaken ja Ayan luota. Hän halusi pois, hän halusi olla yksin. Hän halusi olla yksin.Narttu tuhahti Ayan lauseelle. 'Sepä hyvä. Mutta Yoake näyttää pitävän sinusta joten pärjäätte varmasti kahden.' Bordercollie olisi halunnut sanoa noin Ayalle, muttei viitsinyt.
- Kuulehan, en ole mikään hyvä ystävä. Ja ollaanhan me jo ystäviä ja tunnetaan toisemme jotenkin... ei meidän kahden asioilla ole mitään hätää. Mutta huolehdi sinä Yoakesta, minulla - minulla on kiireitä.
Jotta sanat olisivat ystävällisempiä, koira virnisti. - Pärjäätte varmasti. Hei hei!
Narttu heilautti muutaman kerran häntäänsä ja pujahti pois Ayan otteesta. Muutamia juoksuaskelia eteenpäin, kunnes narttu kääntyi ja hymyili ystävillensä turkoosit silmät loistaen. Sitten tuo oli jo kadonnut.

// Milijan häipyy nyt - heihei! : DD//

[pintus]

Aya katsoi ärsyyntyneenä kadonneeseen Miljaniin ja luimisti korvansa. Narttu istahti maahan ja mutisi itsekseen.
"Hitsin jänis." Ayamentin mielestä koirapohjainen narttu oli hautonut jotain, vaikkei tuon ilmettä nähnytkään. 'Ei olis pitänyt luottaa siihen..' Nartun ajatus kurnahti päässä.
Ayament raotti harmaaksi muuttunutta silmäänsä ja katsoi sillä Yoakeen.

[pyry148]

Yoake huomasi kun Milja lähti ja sitten katsoi Ayaan. Yoake ei kuullut noiden puheita kun oli omissa ajatuksissaan, hän huokaisi ja hyppäsi ayan vierelle. Yoake katsoi ayaa silmiin ja kätkee juuri ja juuri surunsa. Hän ei voisi jäädä tänne.

//Yoake lähtee pois koko feykiristä, tuun ehkä toisella hahmollani//

[pintus]

//Harmi. Miksi?//
Aya kallisti päätään hieman ja sulki silmänsä. Hymyili jotenkin aikas lempeästi ja nousi ylös katsoen suuntaan, minne Miljan lähti. Narttu halusi pois täältä sääskien syleilystä.
"Anteeksi Yoake, minä lähden täältä. Oli ilo tutustua" Sanoi ja olikin jo kävellyt vähän matkaa pois päin, mutta käännähti vielä Yoaken suuntaan, ja juoksi tuon luo huterasti kompastuen pieneen kiveen lennähtäen Yoaken eteen. Tuo nousi ylös ja nolostui hieman.
Ujosti Ayament uskalsi noulaista uroksen poskelle ja häipyä paikalta kohti muita maita.
#Pidin Yoakesta...# Narttu mutisi itselleen, kun tuo käveli suoraa eteen päin kohti tuntematonta.

[pyry148]

Yoake nolostui kun Aya nuolaisi tämän poskea. Hän kääntyi ja sanoi hiljaa: "Aya, minä palaan vielä". Yoake katosi feykirin alueelta.

//Yoake palaa takaisin//

[pintus]

//Okkei :---D//