Post by cookiemonster on May 19, 2010 13:57:12 GMT 2
Maheem
Maahem = egyptiä, leijona
Ikä: nuori, ehkä n. 20 ihmisten iässä.
Sukupuoli: uros
Laji: leijona
Sivut & kuva
Suhteet
Tavatut: Penelope
Ystävät:
Rakastetut:
Vihatut:
Verisukulaiset: Äiti Makemba, läjä sisaruksia, isästä ei tietoa
Ulkonäkö:
Muistakaa, kuva kertoo paljon - paitsi värit.
Maahem on hyvin naisellisen näköinen leijona. Itse asiassa häntä voisi hyvinkin luulla naaraaksi, mikäli hänellä ei olisi harjaa. Harja on lyhyehkö ja hieman pörröinen, ja uroksella on selkeät "otsahiukset". Harja on hyvin pehmeää karvaa, samoin pitkä häntätupsu. Ne ovat hieman punertavan väriset. Muuten Maahem on aika vaaleankeltainen. Myös rinnassa oleva karvoitus on vaaleaa, pientä punaista raitaa keskellä lukuunottamatta.
Maahem on hyvin hoikka ja pieni urokseksi. Lihaksia kuitenkin löytyy, ja uros on tarvittaessa hyvinkin nopea lyhyillä matkoilla. Myös kestävyyttä löytyy, mutta silloin vauhti on melko hidasta. Tassut ovat yllättävän isot ja vahvat, samoin jalat yleensä. Uros liikkuu hyvin kevyesti ja viehkeästi, kissamaisesti.
Leijonan silmät ovat pähkinänruskeat ja usein lempeät, ehkä hieman ilkikuriset. Suu on useimmiten pienessä virneessä tai hymyssä.
Luonne:
Maahem on identiteettiongelman kanssa kamppaileva nuori uros. Se on homoseksuaali, ja siinä on hieman naisellisia piirteitä. Toisinaan uroksesta tuntuu, että sen olisi kuulunut syntyä naaraaksi. Välillä mieliala on myös sillä kannalla, ettei hänen olisi pitänyt syntyä leijonaksikaan. Syvimmässä masennuksen alhossa tuntuu siltä, ettei olisi pitänyt syntyä ollenkaan.
Maahemin homoseksuaalisuus on hyvin moniulotteisuutta. Etsiessään sitä oikeaa, elämänkumppania, hän ei tunne rajoja lajien välillä. Entisillä kotiseuduillaan hänen nähtiin pyörivän leopardien, gepardien ja jopa antilooppien kanssa. Uros inhoaa lihaa eikä suostu syömään sitä. Toisinaan kala kyllä kelpaa. No millä Maahem sitten elää? No, aika paljon puiden lehdillä ja hedelmillä. Joskus se kalastaa. Koska Maahem ei syö lihaa eikä siis metsästä, ei ollut mitenkään tavatonta nähdä häntä kävelemässä kaikessa rauhassa laiduntavien seeprojen ja antilooppien seassa. Leijona vihaa tappamista, mutta on aina valmis kunnon matsiin, jos joku uhkaa häntä tai hänen laumaansa.
Uroksen mieli saattaa käydä läpi koko tunneskaalan yhden päivän aikana masentuneesta ja lähes itsetuhoisesta suorastaan hyperaktiiviseen. Lisäksi uros on erittäin dramaattinen ja liioittelee vahvasti kaikkea tapahtunutta. Jos hän saa tikun tassuun, asia kasvaa pian niin että tassu on vähällä irrota. Surut ovat valtavia, mutta niin ovat ilotkin. Maheem on hyvin ailahtelevainen persoona.
Maheem PITÄÄ:
-uimisesta
-kaikista mahdollisista eläimistä
-hedelmistä
Maheem EI PIDÄ:
-lihasta
-tappamisesta
Menneisyys:
Maheem syntyi tavalliseen leijonalaumaan. Laumassa oli muutama uros ja hänen äidillään oli ollut kivaa kaikkien kanssa, joten isästä ei ollut tietoa. Jo aika pienenä uros huomasi olevansa kiinnostunut pojista. Sitä katsottiin aika karsaasti laumassa, joten leijonanpentu leikki itsekseen. Se tutustui oikeastaan kaikkiin savannin eläimiin. Pikku pennulla ei kuitenkaan ollut aavistustakaan siitä, mistä liha tuli. Kun asia selvisi hänelle, Maheem järkyttyi valtavasti ja lopetti saman tien lihansyönnin. Tätä ihmeteltiin vielä enemmän, ja pentua pidettiin paholaisen riivaamana. Kukaan ei enää puhunut sille. Niinpä Maheem vietti yhä enemmän aikaa savannilla toisten eläinten kanssa. Sillä oli säätöä yhden nuoren gepardin kanssa, samoin eräs nuori seepra osoitti kiinnostusta herraa kohtaan. Lauma oli jo suorastaan shokissa tästä. Niinpä heti, kun uroksen katsottiin pärjäävän omillaan, hänet ajettiin pois laumasta. Yksi lauman uroksista juoksi hänen perässään niin pitkään, että kääntyi paluumatkalle vasta myöhään illalla.
Nuori leijonauros vaelsi sangen masentuneena ympäri maata, kunnes tuli kerran miettineeksi, mikä sitä enää piti täällä. Sopiva kallio merenrannalla, ja kas, sieltä alas. Kun uros tippui alaspäin, se huomasi yhtäkkiä luonnon kauneuden. Merilintujen huudon, meren kimaltelun, polskivat delfiinit: ja silloin se päätti elää. Hyytävän kylmä meri iskeytyi vastaan. Vahva nuori uros kuitenkin ponnisteli ankarasti ja onnistui selviämään aika pitkälle. Sitten sen voimat alkoivat loppua. Kuitenkin, kuin Jumalan lähettämänä, valtava vanha merikilpikonna ui juuri silloin ohitse. Maheem räpiköi viimeisillä voimillaan ja sai etutassunsa kilpikonnan kilven päälle. Siinä se roikkui pitkän aikaa, suolaveden jäykistäessä sen harjan ja häntätupsun, kunnes omituinen parivaljakko huuhtoutui rantaan. Uusi paikka. Uusi alku. Uusi elämä.
Uusi Maheem.
Maheem tutustui rannalla Penelopeen, jonka kanssa vaelsi metsään, ja oppi susista ja omenoista. Metsässä Maheem muisti ystävänsä Afrikassa ja jätti Penelopen metsään, juosten itse rannalle. Siellä se pyysi muutamaa lintua viemään viestiä ystävilleen, mutta ne eivät suostuneet, ennen kuin sama Maheemin pelastanut merikilpikonna käski lintuja. Leijona sai kilpikonnan nimen selville. Kamaria. Nyt se aikoo selvittää mystisen eläimen mysteerin.
Maahem = egyptiä, leijona
Ikä: nuori, ehkä n. 20 ihmisten iässä.
Sukupuoli: uros
Laji: leijona
Sivut & kuva
Suhteet
Tavatut: Penelope
Ystävät:
Rakastetut:
Vihatut:
Verisukulaiset: Äiti Makemba, läjä sisaruksia, isästä ei tietoa
Ulkonäkö:
Muistakaa, kuva kertoo paljon - paitsi värit.
Maahem on hyvin naisellisen näköinen leijona. Itse asiassa häntä voisi hyvinkin luulla naaraaksi, mikäli hänellä ei olisi harjaa. Harja on lyhyehkö ja hieman pörröinen, ja uroksella on selkeät "otsahiukset". Harja on hyvin pehmeää karvaa, samoin pitkä häntätupsu. Ne ovat hieman punertavan väriset. Muuten Maahem on aika vaaleankeltainen. Myös rinnassa oleva karvoitus on vaaleaa, pientä punaista raitaa keskellä lukuunottamatta.
Maahem on hyvin hoikka ja pieni urokseksi. Lihaksia kuitenkin löytyy, ja uros on tarvittaessa hyvinkin nopea lyhyillä matkoilla. Myös kestävyyttä löytyy, mutta silloin vauhti on melko hidasta. Tassut ovat yllättävän isot ja vahvat, samoin jalat yleensä. Uros liikkuu hyvin kevyesti ja viehkeästi, kissamaisesti.
Leijonan silmät ovat pähkinänruskeat ja usein lempeät, ehkä hieman ilkikuriset. Suu on useimmiten pienessä virneessä tai hymyssä.
Luonne:
Maahem on identiteettiongelman kanssa kamppaileva nuori uros. Se on homoseksuaali, ja siinä on hieman naisellisia piirteitä. Toisinaan uroksesta tuntuu, että sen olisi kuulunut syntyä naaraaksi. Välillä mieliala on myös sillä kannalla, ettei hänen olisi pitänyt syntyä leijonaksikaan. Syvimmässä masennuksen alhossa tuntuu siltä, ettei olisi pitänyt syntyä ollenkaan.
Maahemin homoseksuaalisuus on hyvin moniulotteisuutta. Etsiessään sitä oikeaa, elämänkumppania, hän ei tunne rajoja lajien välillä. Entisillä kotiseuduillaan hänen nähtiin pyörivän leopardien, gepardien ja jopa antilooppien kanssa. Uros inhoaa lihaa eikä suostu syömään sitä. Toisinaan kala kyllä kelpaa. No millä Maahem sitten elää? No, aika paljon puiden lehdillä ja hedelmillä. Joskus se kalastaa. Koska Maahem ei syö lihaa eikä siis metsästä, ei ollut mitenkään tavatonta nähdä häntä kävelemässä kaikessa rauhassa laiduntavien seeprojen ja antilooppien seassa. Leijona vihaa tappamista, mutta on aina valmis kunnon matsiin, jos joku uhkaa häntä tai hänen laumaansa.
Uroksen mieli saattaa käydä läpi koko tunneskaalan yhden päivän aikana masentuneesta ja lähes itsetuhoisesta suorastaan hyperaktiiviseen. Lisäksi uros on erittäin dramaattinen ja liioittelee vahvasti kaikkea tapahtunutta. Jos hän saa tikun tassuun, asia kasvaa pian niin että tassu on vähällä irrota. Surut ovat valtavia, mutta niin ovat ilotkin. Maheem on hyvin ailahtelevainen persoona.
Maheem PITÄÄ:
-uimisesta
-kaikista mahdollisista eläimistä
-hedelmistä
Maheem EI PIDÄ:
-lihasta
-tappamisesta
Menneisyys:
Maheem syntyi tavalliseen leijonalaumaan. Laumassa oli muutama uros ja hänen äidillään oli ollut kivaa kaikkien kanssa, joten isästä ei ollut tietoa. Jo aika pienenä uros huomasi olevansa kiinnostunut pojista. Sitä katsottiin aika karsaasti laumassa, joten leijonanpentu leikki itsekseen. Se tutustui oikeastaan kaikkiin savannin eläimiin. Pikku pennulla ei kuitenkaan ollut aavistustakaan siitä, mistä liha tuli. Kun asia selvisi hänelle, Maheem järkyttyi valtavasti ja lopetti saman tien lihansyönnin. Tätä ihmeteltiin vielä enemmän, ja pentua pidettiin paholaisen riivaamana. Kukaan ei enää puhunut sille. Niinpä Maheem vietti yhä enemmän aikaa savannilla toisten eläinten kanssa. Sillä oli säätöä yhden nuoren gepardin kanssa, samoin eräs nuori seepra osoitti kiinnostusta herraa kohtaan. Lauma oli jo suorastaan shokissa tästä. Niinpä heti, kun uroksen katsottiin pärjäävän omillaan, hänet ajettiin pois laumasta. Yksi lauman uroksista juoksi hänen perässään niin pitkään, että kääntyi paluumatkalle vasta myöhään illalla.
Nuori leijonauros vaelsi sangen masentuneena ympäri maata, kunnes tuli kerran miettineeksi, mikä sitä enää piti täällä. Sopiva kallio merenrannalla, ja kas, sieltä alas. Kun uros tippui alaspäin, se huomasi yhtäkkiä luonnon kauneuden. Merilintujen huudon, meren kimaltelun, polskivat delfiinit: ja silloin se päätti elää. Hyytävän kylmä meri iskeytyi vastaan. Vahva nuori uros kuitenkin ponnisteli ankarasti ja onnistui selviämään aika pitkälle. Sitten sen voimat alkoivat loppua. Kuitenkin, kuin Jumalan lähettämänä, valtava vanha merikilpikonna ui juuri silloin ohitse. Maheem räpiköi viimeisillä voimillaan ja sai etutassunsa kilpikonnan kilven päälle. Siinä se roikkui pitkän aikaa, suolaveden jäykistäessä sen harjan ja häntätupsun, kunnes omituinen parivaljakko huuhtoutui rantaan. Uusi paikka. Uusi alku. Uusi elämä.
Uusi Maheem.
Maheem tutustui rannalla Penelopeen, jonka kanssa vaelsi metsään, ja oppi susista ja omenoista. Metsässä Maheem muisti ystävänsä Afrikassa ja jätti Penelopen metsään, juosten itse rannalle. Siellä se pyysi muutamaa lintua viemään viestiä ystävilleen, mutta ne eivät suostuneet, ennen kuin sama Maheemin pelastanut merikilpikonna käski lintuja. Leijona sai kilpikonnan nimen selville. Kamaria. Nyt se aikoo selvittää mystisen eläimen mysteerin.