Yön syli

[Roba]

Pöllö huusi, muuten oli täysin hiljaista. Satunnainen tuulenvire heilutteli ikivanhojen, paksurunkoisten puiden latvoja. Ilma oli leuto.
Kelmeän kuun valossa Vuoristokylään asteli yksinäinen kulkuri. Tuon nimi oli Dart, ja se etsi yöpymispaikkaa.
Vieras asteli äänettömästi varjojen turvin, edeten lahojen rakennuksien seinustojen vierestä. Sen silmät kiiluivat, kun heikko kuunvalo osui niihin. Suuret tassut painautuivat lujasti sateen jälkeen pehmenneeseen maahan, jättäen kynsien jälkien kanssa varustetut painaumat jälkeensä.
Dart asteli hiljalleen eteenpäin tutkien ympäristöä tarkkaan. Sen suippokärkiset korvat tarkkailivat jokaista ääntä. Susi piti merkeillä varustettua teräväpiirteistä päätään matalalla.
Kerran suurehko uros pysähtyi ja katsoi pimeyteen korvat hörössä, valmiina hyökkäämään minä hetkenä hyvänsä jonkin kimppuun. Väärän hälytyksen mentyä ohi uros jatkoi päättäväisenä matkaansa.

Erään aika ehjän näköisen mökin ovi näytti olevan auki. Se oli pienen nyppylän päällä, mutta silti melkein toisissa taloissa kiinni.
Dart meni ovelle, vilkaisi vaivihkaa ympärilleen ja tökkäisi etutassullaan ovea. Se oli todella heikko, ja aukeni hieman naristen päästäen suden juuri sopivankokoisesta raosta sisään.
Talossa oli pimeää ja ummehtuneen hajuista. Laudanraoista kuitenkin virtasi ilmaa sisään koko ajan. Mökki oli ilmeisesti kaksikerroksinen, sillä Dart huomasi kapeat rappuset vasemmassa nurkassa. Suden uteliaisuus heräsi, vaikka väsymys painoikin pitkän matkan jälkeen.
Dart kipusi heikolta vaikuttavat portaat parilla harppauksella ylös, pelkäen että ne pettäisivät tämän alta.
Ylhäällä oli aivan järkyttävän pimeää. Suden silmät kuitenkin tottuivat nopeasti hämärään, ja tämä äkkäsi huopakasan pienen huoneen perällä, ikkunan alla.
Dart hipsutteli huopien luokse nuuskaisten niitä hieman. Ilmeisesti joku muukin oli joskus nukkunut näillä, aikoja sitten. Väsyneenä uros laskeutui makuulle huopien päälle ja sulki silmänsä.
Ikkunasta tulvi sisälle heikkoa kuunvaloa, joka muodosti huoneen lattialle epämääräisiä kuvioita.

[Viima]

//Minä tulisin tänne ärsyttämään Dartia Scottylla, jos suinkin sopii. ^^ //

Scotty ynisi tyytyväisenä pehmeiden huopien keskellä. Täydellinen paikka, täydellinen aika, ah taydellistä!
Sisään astui tuntematon uros, joka mikä ilmeisimmin huomasi lattialla olevat kuunsäteiden tekemät varjot. Yksi varjoista ei vain ollut varjo, mustalta näyttävä ruskeaselkäinen, valkovatsainen penikka urahti huoneen nurkasta. Mutta vain urahdukseen asia ei jäänyt.
- HEI tää on MUN paikka MUN! Mee pois! Hushushus!
Scotty tiesi tarkalleen, ettei toinen lähtisi, ja astui valoon. Tummanruskea selkä, kiemurahäntä ja vihreät silmät näikyivät nyt tarkalleen. Myös kakaramaiset ja tyytymättömät kasvot paistoivat esiin pennun naamasta.
Mutta mitä ihmettä? Uros vain tepaasteli nurkkaan ja kävi nukkumaan. Ilmeisesti tämä ei ollut lainkaan kuullut Scottyn uhitteluja. Pentu päätti toistaa sanomansa, nyt huutaen erittäin kovaa.
- HEI tää on MUN paikka MUN! Mee pois! Hushushus!

- No kuiteski, hei, sano sun nimes jos sulla sellanen on, ja mä oon tiedoks vaan Scotty.
Scotty röyhisti hieman rintaansa. Tappelussa pentu ei pärjäisi, mutta eihän hän sitä älynnyt, tyhmä kun oli.
- HRRR! Kylmä! Pentu juoksi nurkkaan portaiden alle, ja nouti sieltä ruudullisen hauovat ja laahasi sen keskelle lattiaa. Sitten uros painautui siihen kasvoillaan kakaramainen ilme.

[larena]

//Anteeks, mutta voinko mä tulla tänne Sirulla? Kaipa voin. : DD
//
Ruskeavatsainen Siru oli juuri pienellä kävelyllä vuoristokylällä ja katseli paikkoja. Pentu huomasi tuon mökin, jossa oli kaksi koiramaista hahmoa, pienempi ja suurempi. Niitä ei tosin nähnyt kovin hyvin, sillä mökissä oli pimeää.
'Keitäköhän nuo ovat?', Siru mietiskeli. Siru ei ihan heti uskaltanut mennä mökkiin, joten hän lähti kiertelemään enemmän.

Uni alkoi vähitellen painaa Sirun silmiä, joten hän lähti uupuneena kohti mökkiä. Oven suulla hän huusi hiljaa:
- HUHUUU, mutta vastausta ei kuulunut. Siru käpertyi kerälle keskelle lattiaa. Siru ei kuitenkaan saanut unta, koska tuuli ujelsi ulkona ja puiden lehdet kahisivat epämiellytävästi mökin takana.
'Onkohan kukaaniin väsynyt ja yksin kuin minä tänä yönä?' Siru ajatteli.
Pentu ei huomannut lainkaan toista ruskeaselkäistä pentua, eikä vanhempaa urosta. Niin väsynyt Siru oli.

[Roba]

// Mukaan vain.//

Dart höristi hieman korviaan, kuullessaan jonkun närkästynyttä puhetta. Se kohotti päätään ja katsoi ympärilleen, nousten sitten väsyneenä istumaan.
Sen nenän edessä peittoa raahasi uhittelevan näköinen urospentu. Dart luimisti korviaan. Se ei jaksanut nyt puuttua pikkunaperoiden puuhiin, ja pyöräytti vain silmiään.
"- No kuiteski, hei, sano sun nimes jos sulla sellanen on, ja mä oon tiedoks vaan Scotty", pentu sanoi itsevarmasti. Dart ei oikein pitänyt tuon asenteesta.

"Olen Dart. Ja tiedoksi vain, nukun missä tahdon enkä anna pikkupentujen määräillä itseäni."
Uros ei ollut nyt parhaimmalla päällään ja tahtoi vain lepäämään. Vaikka sitten pitäisi nukkua toiden suden kanssa samassa tilassa.

Äkkiä Dart höristi ruskeita, suuria korviaan. Ulko ovelta kuului aavistuksen rapinaa ja vaimea huuto. Valkotassu nousi sulavasti lämpimiltä huovilta ja tassutteli hiljaa portaiden yläpäähän, katsahtaen alas. Alhalla makasi kerällä harmahtava pentu. Dart laskeutui portaat varovasti ja tökkäisi pentua varovasti kuonollaan.

"Hei, tuletko ylös lämpimään?"

[Viima]

// Scotty ärsyttää. :-----D\\

Pikkupentu Scotty urisi hiljaa, lähes äänettömästi tuolle uudelle vieraalle ja sinkoutui portaiden alle mulkoilemaan.
- Siis Dart? penikka varmisti portaden alta. Tämä huomasi pienillä vihreänsävyisillä silmillään myös toisen, harmaan pennun. Leikkikavereita, jee!
- Kukas sinä olet? Minä olen Scotty, ja taidan olla samanikäinen. Tämän lauseensa ruskeaselkä lausui ystävällisesti ja iloisesti. Ei leikkikaveria saa kiusata, ja tuo oli ainoa mahdollinen leikkikaveri.
Dart sanoi tuolle harmaavalkoiselle pennulle jotain, mitä edes Scotty ei kunnolla kuullut. Kuitenkin uros sai selville toisen kysymyksen.
- Dart, saanko minäkin tulla jos olen oikein kiltti? Scotty hymyili nätisti paljastaen valkoiset hampaat, jotka välähtelivät nurkassa. Pentu nousi toiveikkaasti ylös, ja asteli Dartin luo häntä heiluen ja ruumis iloa ja suloisuutta säihkyen. Scotty saattoi muuntua pikkupirusta suloiseksi, säälittäväksi koiranpennuksi, jos vain tahtoi. Tämä oli harvinaista, mutta todella mukavaa. Sekä muiden, että Scottyn mielestä.

Näin pentu vain istahti alistuvasti suuremman koiraeläimen eteen. Häntä viuhui leikkisästi, kuitenkin hieman väsyneesti selän päällä. Hymyillen ja pää hieman kallellaan tämä aneli katseellaan Dartilta myönteistä vastausta.

[larena]

Leikkikaveri mukavaa pidän leikkimisestä. Leikitäänkö vaikka nukeilla,kysyi Siru? Maija-Leena voi mennä kaupungille ja Aliisa menee nukkumaan. Nyt on ruoka aika ja ei leikitä enää nukeilla ollaan hippaa,sanoi Siru ja lähti juoksemaan pihalle jonne oli aamu jo valjennut. Iihanaa aurinko paistaa ja täydellinen pivä ei yhtään sadepilveä,ihasteli Siru. Samassa pieni ukkospilvi lenti hänen yli. Voihan tylsyys ja voihan märkä koira mä oon ihan märkä mitä minä nyt teen,hän kysyi Dartilta? scotty juoksi ohi ja Siru kaatui muta lammikkoon. Tää tästä vielä puuttuu nyt mä oon märkä ja likainen.


// Nyt mua ärsyttää mun lyhyet viestit\\

[Viima]

Pieni kiusanhenki kuunteli Sirun höpötystä ihmeissään. Oliko toisella muuten vaan liikaa energiaa, vai oliko sillä jokin vikana? Tuo pentu oli ihmeellinen, ensin se oli uuvahtaneen, surullisen oloinen, nyt se jo juoksi ulkona täyttä vauhtia. Aamukin oli koittanut, eikä Scotty ollut huomannut sitä.
Scotty pinkaisi ulos Sirun perään...Sirun kohdalle...Ja Sirun ohi. Tämän jälkeen nuoriherra jarrutti, jotta kerkesi juuri ja juuri näkevän mutalammikkoon lötsähtävän Sirun.

Pennun harmaa karva oli muuttunut rusehtavaksi, ja siinä oli hieman hiekkaa. Mahtoi olla kurja olo, sen kakarakin ymmärsi. Mutta tämä vain istahti kummastuneena lätäkön viereen, hajoitti siitä heijastuvan peilikuvansa läiskäisemällä tassunsa lammikkoon. Urosta huvitti peilikuva, joten Scotty räiskäisi sen uudestaan rikki.
Leikkinsä jälkeen penikka käveli lähemmäs mökkeröä, ja istahti ovensuuhun. Ei mitään, ei tosiaankaan mitään jännää tekemistä.

[Roba]

// Ööh.. Saanksmä kysyy missä mennään? Ja otetaanko tähän vaikka joku järjestys? Kun nyt postaan tähän perään, niin käviskö teille Viima, minä ja larena..? //

Dart luimisteli patjallaan. Jos se joutuisi kestämään noita kahta riehujaa maailman tappiin asti, niin se varmasti kuolisi.
Penikat pyörivät ulos ja Dart käveli kyllästyneenä perässä. Pitihän noita vahtia, ettei joku söisi niitä. Keltaiset auringonsäteet maalasivat uroksen kasvoille hämmennyksen tämän astuessa ulos pääovesta. Oliko jo aamu? Aika ihmeellinen tämä uusi paikka, Feykir, Dart tuumasi ja istahti haukotellen katsomaan toisten temmellystä. Eihän noita tuohonkaan voinut jättää.

Pentujen temmeltäessä nuoliturkki nousi ja hipsi vaivihkaa tutkimaan muita taloja. Niissä ei ollut mitään ihmeellistä, yksikerroksisia lahonneita roskia vain. Uros hymähti muistaessaan, kuinka hauskaa oli ennen tutkia vanhoja kyliä ja taloja. Arvailla mitä ne sisälsivät.
Pennut touhottivat vieläkin keskenään. Uros halusi jatkaa jo matkaa, kiertää kylä kokonaan. Voisikohan nuo jättää tuohon leikkimään keskenään? Urospuolinen kaveri näytti kyllä aika rohkealta, voisi puolustaa tuota toista vaaran tullen. Dart jatkoi kävelyään pidemmälle, kunnes seisahtui ja huokaisi.
Se, missä Dart oli "yönsä" viettänyt, oli vain pieni osa kaupunkia. Suurempi osa levittäytyi uroksen silmien eteen, kuin vanhana harvana kaatopaikkana. Korvat hörössä susi alkoi laskeutua mäkeä alas uudelle alueelle päin.

[larena]

//Kyl käy//

-Ihmeellinen on on,Siru vastasi se nääs oli kuullut mitä Dart oli sanonut. -Scottyy tuu leikkii mul on tylsää,Siru huuteli! -No yritetään uudestaan voi kun on kaunis ja ihana päivä,Siru sanoi. Tälläkertaa ei pienet vesisadepilvet häirinnyt. -Mul on vähän nälkä! Minä tiedän susista kaiken,koska Dart on susi ja Scotty on vain pieni koiranpenikka. Jups mä oon itekkin koira mut kumminki... Tiedättekö mitä ovat kaakopavut? No minäpä kerron teille: Kaakopapuja saadaan kaakopuusta,joka on kotoisin Meksikosta hei Sä oot Meksikon susi Dart,Siru höpötti. No jatketaan... Sitäkasvatetaan päiväntasaajan seudulla Amerikassa,Afrikassa ja Aasiassa. Oliko tarpeeksi tietoa? Ihmisten mielestä lihaa on liiaan epähygieenistä syödä joten ne tarjoavat koirilleen pelkkiä nappuloita,mut ei mun onistaja taisiis se ihminen ,joka omisti mut. Voi koira parat!

// Jaarittelua,niinkuin Kati sanoisi. :----B//

[Viima]

Scotty katsoi täysikasvuista urosta, joka lähti toisia mökkejä päin. Hetken kuluttua Dart kuitenkin pysähtyi, jäi odottamaan pentuja.
Samassa Siru alkoi höpöttää kaakopavuista. Pieni kiusanhenki kuunteli toista hetken kiinnostuneena, kunnes totesi toisen puheet pelkäksi taruksi. Omakeksimäksi jutuksi siis. Pystykorva kääntyi ja lähti juoksemaan Dartin perään. Jostain syystä uros oli nyt omapäisen hiljaa. Puheensa korvaukseksi tämä virnisti ja loikkasi varomattomasti mäkeen, jota Dart jo parhaillaan laskeutui.
Maa oli liukas. Tai niin Scotty ainakin ajatteli liukuessaan mäkeä alas kohti erään rakennuksen seinää. Tosiasiassa uros oli kompastunut pieneen möykkyyn, oliko se nyt sitten jokin maan muodostuma, laho puunrunko vai kivi. Mutta tuota pentu ei myöntänyt, ei edes itselleen.
Pentu kuitenkin väisti talon seinän täpärästi, pyörähti kuperkeikan ja tullessaan vihdoin seisomaan, tämä sai suustaan ulos jotain.
- Tadaa!
Kauan ei kuitenkaan omahyväistä hymyä kestänyt, uros kun kääntyi ja näki koko kylän. Virneestä kasvojen asento vaihtui ihmetykseen, kun tämä lähti kulkemaan talojen välissä olevaa tietä pitkin, katsellen hämillään ympärilleen.

[Roba]

Dart ei kuullut enää pentujen höpötyksiä, vaan keskittyi varomaan mäessä olevia kiviä ja juurakoita laskeutuessaan alaspäin. Tumma karvapeite punersi auringossa. Susi heilautti häntäänsä pitääkseen tasapainonsa oikeanlaisena.
Uroksen perästä alkoi kuulua koko ajan voimistuvaa laahauksen ääntä, jolloin Scotty jo viilettikin tämän ohi liukuen kohti rakennuksia. Dart tuhahti ja loikkasi viimeiset metrit upottavasta hiekasta tientapaiselle.
Uros lähti kevyesti jolkottamaan kadun tampattua pintaa pitkin. Yhden talon takana vanhassa kompostissa pari rottaa riiteli lihanpalasta. Dart äännähti haukahduksen ja ulvaisun sekoituksen vihaisesti. Sitä eivät pikkujyrsiät oikein kiehtoneet. Rotat katsoivat nuolilapaa pari sekuntia haavi auki, kunnes luikkivat vikisten omiin koloihinsa rakennusten perustuksiin.

Dartin teräväkärkiset korvat olivat suunnattu eteenpäin ja valppaat silmät seurasivat autiota kaupunkia pyyhkien sen rakennusten seiniä ja pihoja. Kasvillisuus oli aika kuollutta, oli vain hiekkaa ja multaa. Ehkä oli niin kuumaa ja kuivaa, ettei mikään kasvi tahtonut täällä kasvaa. Yhden talon varjoisalla puolen pihaa kitukasvuinen puu yritti sinnitellä luontoa vastaan. Dartin kävi sitä melkein sääliksi.
Uros seisahtui ja vilkaisi ympärilleen. Se ei nähnyt enää pentuja missään, oli joko mennyt liian lujaa tai vain kääntynyt toisten huomaamatta jostain risteyksestä. No, ei Dartia kauheasti noiden kanssa seilata himottanut, se oli Feykiriin tultuaan alkanut pikku hiljaa yksinäistyä, kun ei ollut nähnyt ketään järkevää lajitoveria. Olisikohan sellaisia edes mailla halmeilla?

[larena]

-Hei pojut oottakaa minäkin tulen,Siru huusi ja pinkaisi vauhtiin kieli suusta liehuen! Mitä tehtäis?- Ollaanko vaikka höm no hippaa tai ei sittenkään mennään vaan eteen päin,Siru höpötti. Kaakopapu kaakopapu on hyvän makuista herkkua jaaa on niin helppoo olla oonnellineeeeeeeeeen,Siru lauloi! Doggi puldoggi joka oli hotdoggi nams nams,Siru jatkoi lauluaan ja samalla kulki eteen päin tosin laulun sanat olivat muuttuneet ja sanoihin lisätty lisää kirjaimia!- Mitä te sanoisitte jos nyt alkais vaan hups heiakkaa satamaan lunta,Siru kysyi ja tärisi leikillään? Mä ainaski sanoisin voihan kissanviikset koska en pidä kissoista joten olisi kätevä mennä itse jonnekkiin sisälle lämpimään ja tunkea joku kisssaeläin ulos.

Nyt ei enää Sirua huvittanut pölöttää sillä koska hän oli löpöttänyt aivan liikaa hänen kieli oli yksin kertaisesti solmussa. Nääh olisi kannattanut pitää suukki ummessa Siru mietti. Nyt oli vain koitettava olla puhumatta vaikka Sirusta se ei olisi hauskaa. Siru kasvatti etumatkaa ettei kuulisi mitä Dart ja Scotty puhuvat.

[Viima]

// Skippaan, on niin hirveästi kiireitä. Eli se on Roban vuoro sitten. : )) //

[Roba]

Dartin ohi pyyhkäisi intoa täynnä oleva Siru kieli suusta roikkuen ja silmät hulluna pyörien, laulaen jotain ihmeellisiä hepreasävelmiä. Uros pysähtyi ja katsoi tuota kun järkensä menettänyttä. Hetkellisen mielentilan vallassa Dart kääntyi vasemmalle, tassutellen autiota ja likaista mukulakivillä osittain päällystettyä kujaa pitkin. Narttupennun laulu, tai paremmin rääkyminen kaikui epämiellyttävästi talojen seinistä nuoliturkin korviin. Se pudisteli päätään ja haisteli maata korvat hörössä ja valpas ilme kavoillaan. Tästä hökkelikylästä saisi tuskin mitään irti, edes ruokaa ei löytynyt kuin monia vuosia vanhoilta tonttien perällä olevilta kasoilta, jotka nekin olivat melkein kokonaan maatuneet. Dart ei niihin koskisi, mielummin kuolisi nälkään. Kyllä herkullinen jänispaisti tekisi nyt gutaa, uros ajatteli ja lipaisi karhealla kielellään kosteaa kirsuaan.

// Mullakin hieman kiireitä, siksi näin lyhyt. Viima, okae (:: //

[larena]

Sinä aikana Siru oli saanut jo kielensä auki ja sittenkös alkoi vasta pölinä.
-Hei kaattokaa! Mä sain mun kielen ihan vaan tällei auki,pentu jatkoi. Pennun tassut olivat aivan mutaiset ja likaiset kun Siru laittoi tassunsa pieneen lätäkköön ja linttasi sen sitten Scotyn turkille.
-Hahaa,sulla on mutaa turkissa,mullapa ei! Plrrr...
Lasinsiru asteli keveästi Scotyn ohi ja lämäytti tätä hännällä naamaan. Siru katsoi urospentua ilkikurisesti silmiin ja naurahti hieman.
Siru kääntyi dartin puoleen ja sanoi:-Aiai Scotty on aivan likainen. Nyt sun pitää sanoo sille et se joutuu jäähylle koska... se on ihabn mudassa. Tsihhihii. Tämä oli pennun mielestä tooosi kivaa.

// Kaikilla ion kiirettä... >:DD Siru siis vähän kiusottelee Scottyä. Tämä tietää sotaa? Häh???//